No ohan se nyt ihan eri juttu, kun lääkäri tarttuu kynään ja alkaa tuottaa tekstiä, kuin että tavallinen tallaaja yrittää jotain töhertää. Varsinkin, jos tämä teksti liittyy jotenkin ihmisen hyvinvointiin, niin kyllä suomalaisten silmät suurenee kiinnostuksesta, josko siitä löytyis jotain vinkkejä, miten voisi vaikka lisätä elinpäiviä, taikka edes saada päiviin lisää elämää. Jos vaikka maalaisläkäri ”isokynä” jotain kirjoittaa, niin ovathan lehdenlukijat heti koukussa. Kiitos Herra maalaislääkäri kirjoituksistasi, joilla olet virkistänyt ja jopa lohduttanut lukijoitasi! Eihän ne ihan vaivatta synny.
Nyt nostan tikun nokkaan toisenkin lääkärin, jonka kirjoituksia myös olen lukenut ja joita myös suuresti ihailen. Tarkoitan lääkäri Luukkaan ajanlaskumme alkuajoilta. Luukas on kirjoittanut evankeliumin sekä Apostolien teot. Evankeliuminsa hän aloittaa näin: ”Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista, sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita, niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus, että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.” Tämmöiset sanat kielivät lääkärin tarkkanäköisyydestä ja tarkkuudesta. Uskomme Jeesukseen nojaa silminnäkijöiden todistukseen, eikä taas epäuskomme voi muuttaa tapahtuneita tosiasioita tapahtumattomiksi.
Luukas oli lääkärinä kiinnostunut ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. On ihailtavaa, että vaikka hän lääkärin toimensa ohella oli myös ansioitunut saarnamies, hän ei itse ala opettamaan, vaan tyytyy nöyrästi asettamaan kaiken huomion keskipisteeksi Jeesuksen persoonan, hänen luonteensa, toimintansa, parantamisensa ja opetuksensa. Ja rakkautensa. Lääkäri nosti jalustalle suurimman lääkärin, tosi parantajan, jonka hoidettavana ei kenenkään tarvinnut pettyä. Joskus parantumiseen riitti vain sana, esim.: ”Ole terve vaivastasi!”, jotkut paranivat Jeesuksen pannessa kätensä heidän päälle, joku taas parani vain pikkuisen kosketettuaan Jeesuksen viitan lievettä.
Kallisarvoisinta lienee se, että tämä suuri Parantaja antoi vuodattaa oman verensä, jonka ansiosta hän pystyi ja tänäänkin pystyy parantamaan koko ihmisen myös synnin sairaudesta ja vallasta. Luukas ei itse ihan samaan pystynyt, joten hän nöyrästi kertoi hänestä, joka pystyy. Luukas kirjoitti muistiin Sakariaan kiitosvirren, jonka mukaan me löydämme pelastuksen tuntemisen syntien anteeksisaamisessa. Tämä syntien anteeksisaaminen vaikuttaa erittäin suuresti ihmisen sisäiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Jos sinulla on ollut välit poikki jonkun kanssa tai katkeruutta tai kaunaa tai kateutta, ja pääset niistä vapauteen, on olosi kuin kevätlaitumelle syöksyvällä vasikalla. Luukas kirjoitti meille jouluevankeliumissaan suuresta kaikelle kansalle tulevata ilosta: ”Teille on syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra…” Tämä sama Vapahtaja toimii vieläkin vapahtaen ihmisiä synnin vallasta; asiasta passaa keskustella Hänen itsensä kanssa.
Luukas kirjoitti myös, että Jeesuksella on iankaikkisen elämän sanat. Tarvitsisitko sinä semmoisia sanoja? Luukas pisti muistiin Jeesuksen monet vertaukset siitä, kuinka hän on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on.
Edesmennyt Helsingin yliopiston pitkäaikainen professori Aapeli Saarisalo kirjoittaa: ”Iloitsemme siitä, että Luukas päätti kirjoittaa evankeliumin, jonka arvon me vasta oikein tuntisimme, jos lukisimme sitä kuin ihminen, joka ei koskaan ennen ole kuullut Jeesuksesta.” Saarisalon mukaan ei ole varmaa, tiesikö Luukas näiden kirjoituksien tulevan osaksi Pyhää Raamattua, kun hän nämä aikoinaan ainoastaan yhdelle ihmiselle näin perusteellisesti kirjoitti; mutta me tiedämme. Ja parin vuosituhannen jälkeen haluan sanoa Sinulle Luukas: Kiitos, minkä tulit ja teit, kun kirjoitit nämä meillekin iloksi ja elämäksi.
Sananlaskujen neljännesä luvussa sanotaan: ” Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni…sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää ja lääke koko hänen ruumiillensa.” Joten sopinee, että itekin heittäydyn tässä nyt sen verran lääkäriksi, että kirjoitan sinulle reseptin, lääke- määräyken ja se on tämmöinen: Ota yksi lusikallinen = yksi luku raamatunlukua päivässä, ja lue ensin Luukkaan evankeliumi ja sitten Apostolien teot. Tämmöisellä vauhdilla saanet luettua ne
vuoden loppuun mennessä. Jos sinua jotenkin nolottaa ottaa Pyhä Kirja esille esim. aviopuolisosi tai muiden nähden, niin rohkaise vaan urhea luontosi ja lue sitä koko perheellesi, sillä ymmärräthän, että se on Jumalan puhetta, jota kannattaa kuunnella. Tämmöinen lukeminen koituu kokonaisvaltaiseksi hyvinvoinniksi sekä tässä että tulevassa elämässä, kun otat sen sydämeesi vastaan uskossa. Ja suuri Parantaja auttaa sinua siinä. Jeesus itse etsii juuri sinua ja ihan täydellä sydämellä. Tätä reseptiä noudattamalla sinulle aukeaa huikeat taivaalliset näköalat, joten siitä nyt vaan reippaasti yksi luku päivässä, eikö niin?
Sirkka Viippola