Jaakobin henki elpyi
1Moos.45:27 Niin he kertoivat hänelle kaiken, mitä Joosef oli heille puhunut. Ja kun hän näki vaunut, jotka Joosef oli lähettänyt, niin elpyi heidän isänsä Jaakobin henki.
Tähän tilanteeseen on pitkä historia Jaakobin elämässä. Se ei ole yksi suuri kokonaisuus, vaan se koostuu pienistä osasista elämää. Voidaankin sanoa, että elämä koostuu pienistä asioista, niistä sitten tulee se mitä nyt on.
Aivan samanlainen asia on kun kangasta kudotaan. Siihen tarvitaan kangaspuut, loimi, leikattuja kankaita ja tekijä. Monien kankaat valmistuvat, sitten katsotaan minkälaista siitä tuli. Joku on jo niin ammattilainen, että suunnittelee tarkkaan ja sitten valmiin kankaan malli on jo tiedossa. Valmiin maton, kankaan tekemiseen menee aikaa.
1Moos.37:3 – 37 Ja hänen veljensä kadehtivat hän; mutta hänen isänsä pani tämän mieleensä.
Ollessaan n.17-vuotias alkoi (kankaan) elämän kerronta heidän elämästään. Tapahtumista näkee, että perhe oli normaali perhe, jossa ilmeni moninaisia asioita. Ketä vanhemmat rakastavat enemmän, kuka saa jotakin, joka on heidän mielestään erikoista ja parempaa. Jaakobin kodissa syntyi vihaa, kateutta, kaiken tapahtumien keskellä Jaakobille tuli paljon mietittävää. Tänä päivänä on paljon asioita kodeissa jotka saattaa nostaa vihaa, kateutta ajateltavaa, mitä tässä oikein on tapahtumassa. Se on jo omiaan laskemaan mielialaa, ei ole välttämättä hyvä olla. Sanotaan, että lapset voivat olla säälimättömiä ja kovia, mutta siihen on meillä kodeissammekin suuri mahdollisuus.
1Moos.27:31 – 35 Ja hänen isänsä itki häntä.
Suurimmat murheet, tuskat koemme omiemme parissa, siellä kotosalla. Jaakobin kotona pojat valehtelivat, pettivät omaa isäänsä. Ei se ollut pojille helppoa valehdella ja samalla katsoa vanhempiaan silmiin. Kotiin laskeutui kuoleman ja menetyksen tuoma tunne, mieli painuu alas, Jaakob itkee. Voiko uskovainen valehdella? Voiko aviopari valehdella toisilleen? Elämän tuottamat vaikeudet väsyttävät ja masentaa uskovaistakin ihmistä. Tämä on tänään monen uskovan kodin tilanne, ei olla enää iloisia, ei voikaan enää kiittää yhdessä Jeesusta. On vaan vaikeuksia ja niiden tuottajia, useimmiten nuo toiset.
1Moos.41:54 – vaikea nälänhätä oli omiaan masentamaan, viemään elämisen ilon Jaakobilta ja myös perheen jäseniltä.
Luuk.21:34 Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta.
Elatuksen ja elämisen murheet ovat lähellä ihmistä ja helposti murehduttaa mielen. Vastuunsa tuntevilla vastuu elämästä painaa aina, niin Jaakobillakin.
1Moos 43:1 – 14 Jumala, Kaikkivaltias, suokoon, että se mies tekisi teille laupeuden ja antaisi toisen veljenne sekä Benjaminin palata kotiin teidän kanssanne. Mutta jos tulen lapsettomaksi, niin tulen lapsettomaksi.
Kului pitkä aika nälänhädässä. Jaakobia se painoi aina vaan alemmaksi. Vaikeat taistelut, koettelemukset. Oudot tapahtumat, joita ei voinut ymmärtää. Mitä oikein on tapahtumassa? Näin voi olla juuri sinun elämässäsi. Ei isä Jaakob voinut uskoa Joosefin olevan elossa ja vielä tuollaisella paikalla. Miten sinä, voitko uskoa, että Jeesus tulee pian hakemaan omansa kotiin. Voitko levätä siinä, että Jeesus voi meitä auttaa vielä. Vielä seurakuntamme elpyy ja kasvaa, tuottaen kiitosta Jumalalle. Elämäsi voi muuttua paremmaksi, saat vielä iloita olla onnellinen, onko se mahdollista.
1Moos. 45:27 Niin he kertoivat hänelle kaiken, mitä Joosef oli heille puhunut. Ja kun hän näki vaunut, jotka Joosef oli lähettänyt, niin elpyi heidän isänsä Jaakobin henki.