Paimenen sana kesäkuuhun

KESÄ ON TULLUT

Ei lakkaa Talvi, kevät, kesä, syksy ja talvi. Näin on Jumalamme jo aikoja sanonut ja niin se on ja aamen. Kevät on siitä ihanaa aikaa, kun kaikki virkoaa eloon luonnossa. Talvi alkaa jäämään taakse, ihmisen rintaan alkaa nousemaan iloisempi mieli, elämää ja lämpöä, sillä on ihmeellinen vaikutus suurimpaan osaan meistä. Lumi sulaa, vedet alkaa virtaamaan, linnut laulamaan iloisesti ja hei aurinko alkaa lämmöllään sulattelemaan routaa ja jäätä luonnossa, mutta myös meissä myös.
Kork.V 2:10 – 14 Rakkaani lausuu ja sanoo minulle: “Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule. 11. Sillä katso, talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan. 12. Kukkaset ovat puhjenneet maahan, laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme. 13. Viikunapuu tekee keväthedelmää, viiniköynnökset ovat kukassa ja tuoksuavat. Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule. 14. Kyyhkyseni, joka piilet kallionkoloissa, vuorenpengermillä anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä suloinen on sinun äänesi ja ihanat ovat sinun kasvosi.”
Noin ihanasti Korkea Veisussakin lauletaan tästä ihanasta ajasta. Jos me katsellaan tätä aikaa ja kaikkea mitä siellä kielteistä nostetaan esille, sillä on sellainen vaikutus myös meihin. On tärkeää tarkata mitä katselee, ajattelee ja puhuu, siinä muodostuu elämämme mausteineen. Kun harjoitamme katselemaan Herraamme, Hänen Sanaansa ja kaikkea, mitä Hän juuri nyt on luomassa silmiemme edessä, huomaatko sen vaikutuksen. Alkaa tuntua kevyemmältä, helpommalta, tulee iloa sydämeen, se kaunistaa kasvot. Ei vaan sitä, se on lääkettä koko elämäämme. Iloinen sydän kaunistaa kasvot, kertoo meille saarnaaja kirjassaan.
Mitä ääniä kesässä kuulet kun menet luontoon, kokeile nyt välittömästi ja annan sen kokeilun olla toistoa tämän kesän aikana, samalla kun alat harjoittamaan itseäsi, olemaan keskustelussa, mietiskelyssä ja katselemassa Jumalaamme kaikessa ihmeellisyydessään.
Veikko Hekkala
Olkaamme yhtä
Johannes 17: 20 – 21 ”Minä en rukoile ainoastaan heidän puolestaan vaan myös niiden puolesta, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Rukoilen, että hekin olisivat yhtä meissä, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.”

Veikko Hekkala