Eräs ystäväni näki unessa Jeesuksen. Ennen kuin kerron unen, voidaan kysyä, onko semmoinen yleensä mahdollista ja onko se ”raamatullista”?
Jobin kirjassa (33:14-17) sanotaan: ”Jumala puhuu tavalla ja toisella; sitä vain ei huomata. Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillansa… kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta.” Totta on, että lukemattomat ihmiset ovat tulleet uskoon sen johdosta, että Jumala on puhunut heille unessa, jopa monet sellaiset, joilla ei ole ollut minkäänlaista tietoa Jeesuksesta. Tärkein kanava, jonka kautta Jumala eniten puhuu, on tietenkin hänen kirjallinen ilmoituksensa Raamattu, josta muistanemme ”unennäkijä” Joosefin unet kumartelevista lyhteistä ja
kuinka hän sai Jumalalta viisauden selittää faaraon unet, jonka johdosta paljon kansaa pelastui varmalta nälkäkuolemalta.
Jeesuksen kasvatusisää Joosefia ohjeistettiin useaan kertaan juuri unessa, ensin ottamaan Maria vaimokseen, sitten pakenemaan Egyptiin ja taas tulemaan sieltä takaisin. Samoin Itämaan tietäjiä kiellettin unessa palaamasta Herodeksen tykö, jolloin Jeesuksen henki sillä kertaa säästyi.
Tästä näemme, miten Jumalan valvova silmä on tarkasti seurannut taivaasta ja antanut unessa ohjeita ihmislapsille, joten nyt toivon, että asiaankuuluvalla vakavuudella suhtaudut siihen, mitä ystäväni näki unessa…
Nyt itse uni, jonka ystäväni näki. Hän olisi toivonut saavansa olla silloin pääsiäistapahtumien alkuperäisillä paikoilla Jerusalemissa, mutta unessa hän näki kulkevansa juurikin siellä, kapeaa polkua pitkin. Yhtäkkiä hän havaitsee samaa polkua lähestyvän hahmon, jolloin hän alkaa refleksinomaisesti siistimään hiuksiaan ja vaatteitaan, jolloin häntä ohjeistetaan, ettei sellaiseen ole tarvetta, koska vastaantulija tuntee hänet paremmin kuin hän itse. Hahmo lähestyy ja kaksin käsiin tarttuu vastaantulijaa käsistä niin, että ne jäävät Jeesuksen käsien väliin. Samalla Jeesus katsoo häntä silmiin ja sanoo: ”Kerro maailmalle, että minä olen tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä on kadonnut. Ja kerro kaikille, jotka uskovat minun nimeeni, että uuden käskyn minä annan teille, että te rakastatte toisianne.” Ja viimeiseksi hän sanoo hyvin vetoavasti: ”Kerrothan?” Tämän jälkeen Jeesus jatkoi matkaansa polkua pitkin, niin myös ystäväni. Siinä kävellessään eri suuntaan, ystäväni katsoi vielä taakseen ja samalla huomasi, että myös Jeesus katsoi taakseen…
Nämä kaksi asiaa, mistä Kristus puhui, löytyy sellaisenaan Raamatusta. Miksi sitten kirjoitan tästä? Tietenkään tämä unennäkijä ei yksin ehdi kertoa evankeliumia maailmalle, joten jos Jeesus on löytänyt sinut, toivon, että Sinäkin innostut kertomaan maailmalle, että hän yhä etsii kadonneita. Se on juurikin Jeesuksen sydämen palo, saada kauas livistäneet lapsensa takaisin kotiin, joten toistan, mitä Jeesus polulla ihan viimeiseksi sanoi: ”Kerrothan?”
Toiseksi, jos tunnet itsesi poisjuosseeksi, tai kuin huomaamattasi poisliukuneeksi, tai jos et ole koskaan halunnutkaan kuulua Hänelle, voit olla ihan vakuuttunut siitä, että Hän haluaa Sinut takaisin kotiin. Siis ihan jokaisen.
Niin ja mikäs se Jeesuksen nimeen uskoville annettu uusi käsky olikaan? Että rakastatte toisianne. Olisikohan siinä mitään kehittämisen varaa? Sitä kannattanee arvioida 1. Kor. 13. luvussa kerrotun ”rakkauden ylistyksen” mukaan, ehkä ihan kohta kohdalta. Tosin siinä voinemme todeta Paavalin tavoin: ”Ei niin, että jo olisin saavuttanut sen, mutta minä riennän sitä kohti…”
Mielestäni kaikissa kertomissani tapauksissa, miten Jumala tai Jeesus on puhunut unessa, on kirkkaasti havaittavissa, että Jumala on hyvyydessään halunnut tarjota juurikin SUOJAA: Joosefien unissa ajallista ja ystäväni unessa iankaikkista. Sitä kannattaa harkita ja harkita hartaasti…